Kourajoki-Palojoki on Satakunnan ja Pirkanmaan alueella sijaitseva 45 km pitkä joki, joka laskee Loimijoen pohjoisosaan. Kourajoen valuma-alue on maatalousvaltaista aluetta, josta savimaiden osuus on suuri.
Joen alaosassa toteutettiin vuonna 2018 useampi vesistökunnostustoimenpide, joiden tavoitteena oli joen virkistyskäytön parantaminen, suvantojen umpeenkasvun ja liettymisen ehkäiseminen sekä kalataloudellinen kunnostaminen. Kunnostus koostui yhdeksästä erillisestä kohteesta. Kourajoen uomaan rakennettiin uusia pohjapatoja ja kunnostettiin vanhoja pohjapatoja, kivettiin perattu koski sekä ruopattiin joen suvantoja. Joen rannalle tehtiin lisäksi venevalkama ja uimapaikka. Kunnostustoimenpiteitä tehtiin 8,1 km matkalla.
Joen yläosassa on suoritettu Pirkanmaan ELY-keskuksen tilaamana taimenen mätirasiaistutuksia. Ensimmäiset mätirasiaistutukset toteutettiin vuonna 2019. Vaikeista kesäolosuhteista huolimatta koekalastuksessa saatiin saaliiksi pieniä taimenia kaikilta koealoilta.
Kunnostustoimien seurauksena Kourajoessa riittää vettä paremmin alivirtaama-aikana ja vesistön käyttäjien mukaan vesi on kirkkaampaa kuin ennen.
Kunnostushankkeessa Kukonharjan kylälle tehtiin uimaranta.
Kunnostuksen organisointi
Varsinais-Suomen ELY-keskuksen toimeksiantamana vesistökunnostustoimenpiteet suunnitteli FCG Tekniikka ja Suunnittelu Oy. Vetovastuussa kunnostushankkeessa toimi kyläyhdistys Hirvenpään Tienoot ry. Talkoolaisia osallistui myös Kukonharjan kyläyhdistyksestä. Pirkanmaan ELY-keskuksen tilaamana mätirasiaistutukset ja sähkökoekalastukset toteutti KVVY Tutkimus Oy.
Lähde: Kourajoen kunnostussuunnitelma (FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy, 2016), KVVY 9.12.2019
Jänijärvi on pieni, matala, pitkulainen järvi, jossa veden vaihtuvuus on heikkoa. Järveen laskeva Heinijoki sekä järvestä lähtevä laskujoki Peräjoki, sijaitsevat lähellä toisiaan järven pohjoispuolella.
Peräjokeen rakennettiin pohjapato vuonna 2012. Padon tavoitteena on tasata Peräjoen vedenkorkeuden vaihteluita ja nostaa Jänijärven vedenpintaa erityisesti alivirtaaman aikaan.
Kunnostuksen organisointi
Pohjapato toteutettiin osana Pohjois-Tammelan vesistöjen vesitalouden ja virkistyskäyttömahdollisuuksien parantaminen -hanketta. Pohjapadon rakentamiselle haettiin lupa Aluehallintovirastosta.
Kustannukset
Padon rakentamiskustannukset olivat 22500€, josta 75% katettiin hankerahoituksella ja loppu koottiin Jänijärven Seudun Suojeluyhdistyksen toimesta paikallisilta. Lupakustannukset olivat noin 3000 euroa. Korvauksia maksettiin kolmelle maanomistajalle AVI:n päätöksen mukaisesti.
Lähde: Jänijärven Seudun Suojeluyhdistys ry, 22.5.2019
Tammelan Pyhäjärvellä on tehty omatoimisia niittoja useiden vuosien ajan.
Pyhäjärven-Kuivajärven Suojeluyhdistyksen omistuksessa on sähkökäyttöinen kaislanleikkuri. Leikkurin terä on 120 cm leveä ja suurin leikkuusyvyys on myös 120 cm. Ilman akkua laite painaa 25 kiloa ja se voidaan kiinnittää veneenlaitaan.
Heinijoessa on eroosioherkiksi alueiksi todettuja kohtia. Uomaeroosion aiheuttamana Heinijoen alajuoksulle ja alapuoliseen Jänijärveen on kertynyt suuret määrät kiintoainetta ja ravinteita. Eroosiolaattojen asennuskohdassa tulvavedet olivat säännöllisesti kuluttaneet huomattavia määriä joen pellon puoleista penkkaa.
Betonista valetut eroosiolaatat asennettiin talvella 2010. Yleensä eroosiosuojaus tehdään luonnonkivistä, mutta hankkeessa testattiin betonisten eroosiolaattojen toimivuutta. Eroosiolaattojen vaatima luiskan pinta-ala on pieni ja asennus helppoa.
Eroosiolaattojen alle asetettiin suodatinkangas estämään laattojen alla olevan penkan syöpyminen. Laatat kiinnitettiin toisiinsa ylä- ja alaosissaan olevista teräslenkeistä läpi viedyllä teräsvaijerilla. Kiinnitysmenetelmä estää laattojen liikkumisen toisiinsa nähden, mutta mahdollistaa laattojen elämisen routimisen ja muun maaperän liikkumisen mukana.
Kahden vuoden kuluttua asentamisesta eroosiolaatat olivat pysyneet paikoillaan eikä niiden alla havaittu penkan syöpymistä. Laatat olivat maisemoituneet peltomaisemaan ja silmämääräisesti arvioiden kiintoaineen eroosio oli vähentynyt.
Kunnostuksen organisointi
Eroosiolaattojen asennus toteutettiin osana Tammelan kunnan hallinnoiman EAKR-rahoitteisen Luoteis-Tammelan vesistöjen kunnostus- ja vedennoston suunnittelu -hanketta.
Syksyllä 2013 Hylöjärvenojaan rakennettiin laskeutusallas vähentämään Heinijärveen päätyvän kiintoaineen, ravinteiden ja orgaanisen aineen määrää.
Kunnostuksen organisointi
Hylöjärvenojan laskeutusaltaaan suunnitelmat tehtiin Pohjois-Tammela hankkeessa osana laajempaa toimenpidesuunnitelmaa ja toteutettiin Tammelan järvet ja kalasto -hankkeesta. Suunnitelmat teki FCG Oy Kuopiosta ja urakoi Kaivinkoneurakointi Juha Lönnqvist Salosta.
Kuivajärvestä Heinijärveen laskevaan Myllyojaan rakennettiin kosteikkoallas syksyllä 2013. Myllyojan kosteikossa on noin 40 metriä pitkä laskeutusallas, jonka jälkeen vesi kiertää kolme kosteikossa olevaa saareketta. Kosteikon tavoitteena on pidättää kiintoaines ja ravinteet ennen niiden päätymistä Heinijärveen. Kosteikko toteutettiin kaivamalla ja massoja kaivettiin noin 3000 m3.
Kosteikon toimintaa on seurattu vesinäytteillä. Kosteikko vähensi kiintoaineen määrää seuraavana kevättalvena tehdyissä seurannoissa. Kiintoaineksen ja ravinteiden määrissä esiintyy kuitenkin normaalia vuosittaista vaihtelua, joka vaikeuttaa hoitotoimenpiteiden vaikutusten arviointia lyhyellä aikavälillä.
Kunnostuksen organisointi
Myllyojan kosteikon suunnitteli FCG Tekniikka ja Suunnittelu Oy Kuopiosta ja kaivoi Kaivinkoneurakointi Lönnqvist Salosta.
Kyynäräjärvi sijaitsee Natura 2000 -alueella. Alueen metsiä on vuosien saatossa ojitettu, joka on johtanut tulva-aikoina koviin virtauksiin alapuolisissa järvissä. Kyynäräjärvestä Kuivajärveen laskevaan ojaan rakennettiin syksyllä 2014 pohjakynnys, jonka tavoitteena on varastoida tulva-aikaista vettä Kyynäräjärvessä ja tasata virtaaman vaihteluita niin tulvan aikana kuin sen jälkeenkin. Kyynäräjärven vedenpinnankorkeutta seurataan automaattisella vedenkorkeusmittarilla.
Pohjakynnyksen alla on rumpuputki, joka takaa pienen veden virtaaman Kyynäräjärvestä Kuivajärveen. Pohjakynnyksen tavoitteena on kierrättää aiemmin Kyynäräjärvestä suoraan Kuivajärveen laskenut vesi Saloistenjärven kautta, pidättää vettä Saloistenjärvessä tulva-aikana ja taata vedentulo Heinijärveen myös kesäaikana. Heinijärvi kärsii suurista vedenkorkeuden vaihteluista ja varsinkin tulvista, joita tällä Kyynäräjärven toimenpiteellä on helpotetaan.
Kunnostuksen organisointi
Pohjakynnyksen rakentaminen toteutettiin Pohjois-Tammelan vesistöjen vesitalouden ja virkistyskäyttömahdollisuuksien parantaminen -hankkeessa.
Kustannukset
Pohjois-Tammelan vesistöjen vesitalouden ja virkistyskäyttömahdollisuuksien parantaminen -hanke sai kansallista ja EU-rahaa Hämeen ELY-keskukselta ja Euroopan Aluekehitysrahastosta (EAKR) 99 905€, Tammelan kunnalta 45 950€ ja Heinijärven Suojelu ry:ltä ja Jänijärven Seudun Suojeluyhdistys ry:ltä molemmilta 3922,5€. Hankkeen kokonaisbudjetti oli 153 700€.
Lähde: Pohjois-Tammelan vesistöjen vesitalouden ja virkistyskäyttömahdollisuuksien parantaminen -hanke
Saloistenjärven pohjoispäässä sijaitseva erämaauimaranta oli aktiivisessa käytössä 1960–70-luvulla, mutta oli ajansaatossa päässyt rämettymään käyttökelvottomaksi. Ranta haluttiin palauttaa takaisin uimakelpoiseksi ja viihtyisäksi virkistyskohteeksi.
Alueella toteutettiin 2017-2018 pohjasedimentin poisto ja vesikasvillisuuden niitto, puuston poisto, tulipaikan ja polun kunnostaminen sekä veneenlaskupaikan kunnostaminen Haarakorventielle. Erämaauimarannan alue kuuluu Natura 2000 -verkostoon ja kunnostustoimet toteutettiin alueen luonnonarvot huomioiden.
Kunnostuksen organisointi
Heinijärven Suojelu ry toimi hankkeen hakijana. Mukana toteutuksessa ja rahoituksessa olivat Jänijärven Seudun suojeluyhdistys ja Peräjoen suojeluyhdistys. Hämeen ammattikorkeakoulun opiskelijat tekivät kohteelle hankesuunnitelman ja olivat myös talkooapuna.
Kustannukset
Hankkeeseen saatiin Leader-rahoitusta LounaPlussalta. Kustannukset olivat yhteensä 14 350 euroa, josta avustuksen osuus oli 6 888 euroa.
Saloistenjärvi sijaitsee Natura 2000 -alueella. Alueen metsiä on vuosien saatossa ojitettu, joka on johtanut tulva-aikoina koviin virtauksiin alapuolisissa järvissä. Saloistenjärvestä Kuivajärveen laskevaan ojaan rakennettiin syksyllä 2014 pohjakynnys, jonka tavoitteena on varastoida tulva-aikaista vettä Saloistenjärvessä ja tasata virtaaman vaihteluita niin tulvan aikaan kuin sen jälkeenkin. Saloistenjärven vedenpinnankorkeutta seurataan automaattisella vedenkorkeusmittarilla.
Kunnostuksen organisointi
Pohjakynnyksen rakentaminen toteutettiin Pohjois-Tammelan vesistöjen vesitalouden ja virkistyskäyttömahdollisuuksien parantaminen -hankkeessa.
Kustannukset
Pohjois-Tammelan vesistöjen vesitalouden ja virkistyskäyttömahdollisuuksien parantaminen -hanke sai kansallista ja EU-rahaa Hämeen ELY-keskukselta ja Euroopan Aluekehitysrahastosta (EAKR) 99 905€, Tammelan kunnalta 45 950€ ja Heinijärven Suojelu ry:ltä ja Jänijärven Seudun Suojeluyhdistys ry:ltä molemmilta 3922,5€. Hankkeen kokonaisbudjetti oli 153 700€.
Lähde: Pohjois-Tammelan vesistöjen vesitalouden ja virkistyskäyttömahdollisuuksien parantaminen -hanke
Teuronjoki on kymmenen kilometriä pitkä joki, joka alkaa Kuuslammesta ja virtaa Teuron kylän läpi päättyen Pehkijärveen. Alajuoksun ja yläjuoksun välinen korkeusero on 16,5 metriä. Joki on perattu peltoalueiden kuivatusta varten ja se virtaa rännimäisenä niin, että taimenen pienille ikäluokille ei juuri suojapaikkoja löydy.
Teuronjoelle on valmistunut kalataloudellinen kunnostussuunnitelma vuonna 2011. Kunnostussuunnitelman mukaisia pienpoikasalueita, kutusoraikkoja ja lepopaikkoja on kunnostettu sekä talkoilla että koneellisesti kunnostaen. Lisäksi on tehty mätirasiaistutuksia neljänä vuonna.
Teuron keskustaan Teuronjoen rannalle on tehty luontopolku ja uimapaikka. Luontopolulla voi tutustua myös katiskaan ja rapumertaan sekä mato-onkia lainattavilla ongilla.
Kunnostuksen organisointi
Kunnostustyöt on organisoinut Teuron alueen osakaskunnat.
Kustannukset
Kalataloudellisen kunnostussuunnitelman toimien toteutuskustannukset olivat noin 15000 euroa, josta osakaskunnan oma rahoitusosuus oli noin 5000 euroa.
