Ruostejärvi on Loimijoen vesistön latvajärvi, johon vedet tulevat ympäröivistä metsistä ja soilta. Järven pinta-ala on noin 170 ha, keskisyvyys 3-4 m ja syvimmät kohdatkin vain noin 10 m. Veden viipymä järvessä on keskimäärin 2,4 vuotta. Järven tila on hyvä, mutta järveen kohdistuu suuria virkistyskäyttöpaineita mm. Eerikkilän Urheiluopisto ja Hämeen Luontokeskus tuovat alueelle vierailijoita.
Ruostejärven suojeluyhdistys on vuodesta 2006 alkaen niittänyt vesikasveja vuosittain mökkiläisten talkoilla. Niitoilla on parannettu Toralahden salmen vedenkiertoa. Niittoa varten yhdistys on hankkinut oman niittoleikkurin ja veneen, joita vuokrataan myös muille. Aluksi niitettiin pääasiassa ärviää ja ulpukkaa, viime vuosina pääasiassa ärviää.
Niittojätteen keräystä kesällä 2017.
Kunnostuksen organisointi
Ruostejärven suojeluyhdistys on toiminut niittojen organisoijana.
Mustialanlammi saa pääosan vesistään suoraan Kaukjärvestä, jonka veden laatu määrää pitkälle myös Mustialanlammen tilan. Mustialanlammi on Kaukjärven tapaan sameavetinen ja rehevä kärsien alusveden happivajeesta. Mustialanlammilla on avantouimapaikka, joka lisää järven virkityskäyttöpainetta, mutta myös sekoittaa järven vettä ja parantaa avannon kautta järven happitaloutta.
Happitilanteen parantamiseksi lampeen on asennettu Aqua Turbo ilmastin syyskuussa 2013. Laitteen teho on 4 kWh.
Tammelan Pyhäjärven-Kuivajärven Suojeluyhdistys seuraa hapettimen toimintaa säännöllisesti. Tulokset löytyvät yhdistyksen nettisivuilta.
Kunnostuksen organisointi
Tammelan kunta hankki hapetinlaitteen ja Tammelan Pyhäjärven-Kuivajärven Suojeluyhdistys vastaa sen ylläpidosta ja laitteen sähköistä.
Lähde: Tammelan Pyhäjärven-Kuivajärven Suojeluyhdistys ry, TPKS ry 22.1.2019
Kaukjärven veden laadun ongelmat todettiin jo 1970-luvun alkupuolella. Rehevyys oli voimakasta ja happitilanne oli alusvedessä ajoin heikko aiheuttaen sisäistä kuormitusta. Kaukjärven luontainen sietokyky on varsin heikko huonon veden vaihtumisen, suojaisan sijainnin ja epäedullisten syvyyssuhteiden takia. Hienojakoinen maa-aines aiheuttaa lisäksi voimakasta samennusta, joka näkyy myös talvella alhaisina näkösyvyyksinä.
Kaukjärven pääsyvänne sijaitsee järven itäpäässä, jossa kokonaissyvyys on 19 metriä. Syvänne kerrostuu jyrkästi lämpötilan mukaan. Alusveden lämpötila on talvella pohjaveden vuoksi tavallista lämpimämpää, joka osaltaan nopeuttaa hapen kulumista. Pohjan läheinen vesi onkin ollut lopputalvella koko ajan vähähappista tai hapetonta. Kesäkuussa 2010 syvänteeseen asennettiin MixoxMC-750 hapetinlaite. Hapetinlaite siirtää kylmää, hapekasta pintavettä syvänteeseen, jolloin veden lämpötila laskee ja happipitoisuus nousee. Laitteen teho on 1,1 kWh.
Tammelan Pyhäjärven-Kuivajärven Suojeluyhdistys seuraa hapettimen toimintaa säännöllisesti. Tulokset löytyvät yhdistyksen nettisivuilta.
Kunnostuksen organisointi
Tammelan Pyhäjärven-Kuivajärven Suojeluyhdistys hankki hapetinlaitteen ja vastaa sen ylläpidosta. Laitteen sähköistä vastaa HAMK:n Mustialan toimipiste.
Kustannukset
Laitehankintaan saatiin tukea LounaPlussa Leader-ryhmältä. Laitteen toimitti Vesi-Eko Oy.
Lähde: Tammelan Pyhäjärven-Kuivajärven Suojeluyhdistys ry, TPKS ry 22.1.2019
Pehkijärvi on kapea ja pitkä läpivirtausjärvi ja valtakunnallisesti arvokas lintuvesi. Järven länsipään kasvillisuusvyöhykkeet ovat varsin laajoja. Järvikorte on hallitseva ilmaversoiskasvi. Pehkijärvellä on tehty vuosittain vesikasvien niittoja vuodesta 2003 alkaen. Lintuvesien suojelualueella niitot on tehnyt urakoitsija ja muulla alueella on niitetty Pehkijärvi-yhdistyksen omalla niittokoneella. Niittojätteen keruu on hoidettu talkoilla.
Kunnostuksen organisointi
Kunnostustöiden organisoijana toimii Pehkijärvi-yhdistys.
Kustannukset
Pehkijärvi-yhdistys on saanut niittoihin avustusta Hämeen ELY-keskukselta. Omarahoitusta on kerätty talkootöillä ja yhdistyksen jäsenmaksuilla.
Myllyjoki virtaa Tammelassa matalien savikoiden halki Pehkijärvestä Kuivajärveen. Myllyjoen valuma-alueella Pehkijärvi on keskusjärvi, joka kokoaa useasta suunnasta tulevat vedet Myllyjokeen. Järveä säännöstellään noin 1,5 km Pehkijärven alapuolella olevalla Pihtikosken säännöstelypadolla. Syksyllä 2016 Myllyjokea perattiin ja kunnostettiin 125 metrin matkalta. Joesta purettiin vanha Pihtikosken säännöstelypato ja sen tilalle rakennettiin 25 metriä pitkä pohjapato, jossa on mukana 40 metriä pitkä kalaporras.
Kunnostuksen organisointi
Kunnostustöiden organisoijana toimi Pehkijärvi-yhdistys.
Oriniemenjoki virtaa Punkalaitumenjoen yläosassa. Orinimenjoen peratut kosket ja suvantoalueet on ennallistettu vuosina 2006 ja 2007 toteutetussa hankkeessa. Lisäksi joen alaosaan tehtiin pohjakynnyksiä, joilla pyrittiin parantamaan vedenpinnan korkeuksia alivirtaamakausilla.
Ennallistamiskunnostusten jälkeen osa pohjakynnyksistä on mataloitunut suurten virtaamien ja jäiden vaikutuksesta ja suvantoalueet täyttyneet kiintoaineesta. Suvantoalueiden mataloituminen on johtanut myös vesikasvien määrän lisääntymiseen ja suvantojen umpeenkasvuun sekä rantojen pusikoitumiseen.
KVVY teki vesistörakenteille hoito- ja kunnostussuunnitelman syksyllä 2017 ja auttoi Oriniemen pohjoista maamiesseuraa hakemaan avustusta suunnitelman toteutukselle. Kunnostustyöt toteutettiin talvella 2019. Hankkeessa tyhjennetiin aiemmin tehtyjen vesistörakenteiden suvantoihin kertynyttä lietettä ja kunnostettiin pohjakynnyksiä.
Oriniemenjoen laskeutusaltaan tyhjennys käynnissä tammikuussa 2019.
Kunnostuksen organisointi
Kunnostustöiden toteuttajana toimii Oriniemen pohjoinen maamiesseura. Hoito- ja kunnostussuunnitelma tehtiin Oriniemen pohjoisen maamiesseuran ja Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistyksen yhteishankkeena.
Kustannukset
Hoito- ja kunnostussuunnitelman tekemiseen saatiin avustusta Joutsenten reitti Leader-ryhmältä. Omarahoitus hoidettiin pääosin talkootöillä. Kunnostustöiden toteutukseen Oriniemen pohjoinen maamiesseura sai avustusta Pirkanmaan ELY-keskuksesta, Punkalaitumen kunnalta ja paikallisilta tahoilta.
Sikojoen Pirkkalan Lentoasemantien vieressä sijaitsevalla koskiosuudella järjestettiin kunnostustalkoot syyskuussa 2016. Kunnostuksen aikana muodostettiin kutusoraikkoja kosken niska-alueelle.
Sikojoen Jokelan koskialueen niska ennen kunnostusta.
Sikojoen Jokelan koskialueen niska kunnostuksen jälkeen.
Kunnostuksen organisointi
KVVY järjesti talkookunnostuksen Sikoisten osakaskunnan kanssa. Osakaskunnan lisäksi kunnostusta tukivat Pirkkalan kunta ja Pirkanmaan ELY-keskus. Lähellä asuva maanomistaja tarjosi konetyöapua, joten talkooväen oli helppoa asettaa sora vesistöön. Kunnostustoimiin pyydettiin kirjalliset suostumukset maa- ja vesialueiden omistajilta.
Kustannukset
Kunnostus toteutettiin Golf Pirkkala Oy:n kalatalousmaksuvaroilla, joita hallinnoi ELY-keskuksen Järvi-Suomen kalatalouspalvelut. Rudus Oy lahjoitti kunnostuksissa tarvitun kiviaineksen ja paikallinen koneurakoitsija konetyötä.
Näsijärveen idästä laskeva Asuntilanjoen reitti on poikkeuksellisen hieno virtavesikokonaisuus, jossa on useita virta- ja koskialueita. Peratut kosket soveltuvat heikosti taimenen lisääntymisalueiksi.
Virtavesikunnostukset alkoivat vuonna 2015 talkoilla vesireitin yläosassa sijaitsevassa Myllyojassa. Kunnostustoimet saivat jatkoa, kun vuosina 2016-2018 talkoiltiin Loppiskoskella. Talkoilla uomasta poistettiin sitä tukkivia vesikasveja ja joen perkauksessa uoman reunoille siirretyt kivet palautettiin uomaan kalojen suojapaikoiksi. Lisäksi tehtiin kutusoraikkoja taimenille.
Loppiskosken alapuolista uomaa kunnostuksen jälkeen.
Kunnostuksen organisointi
KVVY järjesti kunnostustapahtumat yhteistyössä Näsijärven kalastusalueen ja alueen osakaskunnan kanssa. Näsijärven kalastusalue, Tampereen kaupunki ja ELY-keskuksen Järvi-Suomen kalatalouspalvelut tukivat kunnostuksia. Kunnostustalkoisiin pyydettiin kirjalliset suostumukset maa- ja vesialueiden omistajilta.
Vuonna 2013 Jyllinjoen Särkikoskessa tehty KVVY:n sähkökoekalastus osoitti, että taimen lisääntyy koskessa luontaisesti. Poikasia oli kuitenkin vain vähän, joten uoman kunnostukselle oli tarvetta.
Särkikoskella pidettiin kunnostustalkoot syyskuussa 2015 ja Suninkoskella joulukuussa 2016. Vesistön suuren koon ja alueella aikaisemmin toteutetun voimakkaan perkauksen takia kunnostus toteutettiin pääosin koneellisesti ja kunnostuksia täydennettiin talkootyöllä. Talkoilla raivattiin jokivarren pusikoita, kivettiin pääuomaa ja viimeisteltiin kutusoraikoita.
Kunnostuksen organisointi
KVVY järjesti kunnostustapahtuman yhteistyössä Kyrösjärven kalastusalueen ja Vatulan osakaskunnan kanssa. Kunnostusta tukivat Ikaalisten kaupunki ja Hämeen ELY-keskus.
Jyllinjoen kunnostuksissa käytettiin apuna konetyövoimaa. Työtä ohjaamassa ympäristöasiantuntija Heikki Holsti KVVY:ltä.
Siivikkalan taajama-alueella virtaavassa Myllypurossa ei vuonna 2014 tehtyjen inventoinnin ja sähkökoekalastuksen perusteella enää esiintynyt luontaista taimenkantaa. Kevättalvella 2015 KVVY teki puroon ensimmäisen taimenen mätirasiaistutuksen yhteistyössä Näsijärven kalastusalueen ja Näsijärven Lohikalayhdistyksen kanssa. Istutuksia on jatkettu vuosina 2016-2018. Mätirasiaistutusten ja kunnostustalkoiden tavoitteena on ollut kotiuttaa taimen Myllypuroon. Tulokset ovat olleet hyviä. Todennäköisesti kotiutetut yksilöt aloittavat luontaisen lisääntymisen kunnostetuilla alueilla lähivuosina.
Myllypuroa on kunnostettu talkoilla vuodesta 2015 alkaen. Vuonna 2018 Myllypurolla aloitettiin myös koneellinen kunnostus. Kaivinkoneella ja pyöräkuormaajalla kunnostettiin 100 metriä voimakkaasti perattua uomaa. Uomassa oli aikanaan tehty myös kallion louhintaa vedenpinnan laskemiseksi ja perattu uoma olisi ollut turhan työläs käsin kunnostettavaksi. Uomaa kivettiin puron törmälle nostetuilla suurilla perkauskivillä ja uomaan tehtiin taimenen lisääntymiseen soveltuvia kutusoraikkoja. Kutusoraikkojen tekoa jatkettiin talkoilla vielä samana syksynä.
Vuonna 2018 Myllypurolla käynnistettiin taimenen PIT-merkkitutkimus, jonka avulla selvitetään kotiutetun taimenen vaelluskäyttäytymistä.
Kalabiologi Sami Ojala KVVY:ltä ohjaa talkookunnostajia syksyn 2018 talkoissa.
Kunnostuksen organisointi
KVVY on järjestänyt talkootapahtumat yhteistyössä Näsijärven kalastusalueen, Näsijärven Lohikalayhdistyksen, Ylöjärven vesien osakaskunnan ja Ylöjärven kaupungin kanssa. Kunnostustalkoissa on ollut runsaasti talkooväkeä. Kunnostustalkoisiin pyydettiin kirjalliset suostumukset maa- ja vesialueiden omistajilta.
Kustannukset
Rudus Oy on lahjoittanut kunnostuksessa tarvittavan kiviaineksen.
