Vuosina 2014 ja 2017 tehdyt verkkokoekalastukset ovat osoittaneet, että Kirkkojärven kalasto on erittäin runsas, mutta huomattavan särkikalavaltainen. Särkikalat ylläpitävät sisäistä kuormitusta. Rehevä Kirkkojärvi on tunnettu lintujärvi, ja sillä on myös paljon muita suojeluarvoja, jotka rajoittavat erilaisten kunnostustoimien toteutusta.
Kirkkojärvellä aloitettiin vuonna 2017 kaksi toisiaan tukevaa kalastollista kunnostushanketta: hoitokalastus ja petokalaistutukset. Ravintoketjukunnostuksilla pyritään vähentämään sisäistä kuormitusta ylläpitävää särkikalakantaa ja siten parantamaan Kirkkojärven tilaa ja veden laatua.
Hoitokalastus tehtiin syksyllä 2017 kahdessa erässä, syyskuun lopulla ja marraskuussa. Hoitokalastuksen toteutti kaksi ammattilaista hoitokalastukseen suunnitellulla suurella nuotalla. Kymmenen nuottauspäivän kokonaissaalis oli hieman alle 10 000 kg eli 65 kg/ha. Saaliista enemmistö oli suurikokoista lahnaa (55 %). Muut poistetut lajit olivat särki (37 %), pienet ahvenet (5 %) ja kiiski (3 %). Haukia vapautettiin noin 500 kpl ja isompia ahvenia alle 100 kpl.
Odotuksia pienemmäksi jäänyttä saalista selittää ainakin vesiruton huomattava runsastuminen. Syksyllä veden kirkastuttua Kirkkojärven näkösyvyys oli noin 3 metriä eli lähes yhtä paljon kuin matalan järven syvimmät kohdat. Luultavasti kirkkaan veden vuoksi kalat hakivat suojaa tiheästä vesikasvillisuudesta, eivätkä siten olleet pyydettävissä vapaan veden alueelta. Myös järven pohjalla kulkevat putkilinjat vaikeuttivat nuottauksen toteutusta.
Hoitokalastussaalis koostui ensisijaisesti isoista lahnoista sekä pienistä särjistä, ahvenista ja kiiskistä.
Kunnostuksen organisointi
Kirkkojärven kunnostusta koordinoi Kirkkojärvi-työryhmä. Työryhmä osallistui hoitokalastuksen suunnitteluun. Hoitokalastus-hankkeen hakijana toimi Kangasalan kaupunki. Hoitokalastuksen toteutti Tmi Arto Hautala.
Kustannukset
Hoitokalastuksen kustannukset olivat noin 24 000 euroa. Hoitokalastukseen saatiin tukea Pirkanmaan ELY-keskuksen harkinnan varaisista avustuksista 75%. Tuki oli tavanomaista suurempi Kirkkojärven poikkeuksellisten suojeluarvojen vuoksi. Omarahoituksesta vastasi Kangasalan kaupunki.
Hauhonselän Vitsiälänlahteen johdettiin vuoteen 2005 saakka Hauhon taajaman jätevedenpuhdistamon käsitellyt jätevedet. Lisäksi järveen kohdistuu edelleen runsaasti hajakuormitusta valuma-alueelta ja järvellä on rehevöitymisongelmia.
Ravinnekuormitusselvityksessä selvitettiin järveä eniten kuormittavat osavaluma-alueet ja maankäyttömuodot sekä asetettiin tavoitteet ulkoisen kuormituksen vähentämiselle. Selvityksen perusteella suurin osa Hauhonselälle tulevasta kuormituksesta tulee maataloudesta, mutta kuormitusta aiheuttavat myös haja-asutuksen jätevedet ja turvetuotanto. Valuma-alueen kuivatus on ollut historiassa yksi järven tilakehitykseen vaikuttanut tekijä. Hyvän ekologisen tilan saavuttamiseksi Hauhonselkään tulevaa ravinnekuormitusta on vähennettävä vähintään 10 % kokonaisfosforin osalta ja 20 % kokonaistypen osalta. Kun tavoitetasoksi asetettiin ennen rehevöitymisongelmien esiintymistä vallinnut ravinnepitoisuustaso, kuormituksen vähentämisen tavoitteeksi muodostui noin 40 % sekä kokonaistypen että kokonaisfosforin osalta.
Toimien vaikuttavuutta arvioitiin KUTOVA-työkalulla.
Yleiskunnostussuunnitelmassa toimenpiteiksi tavoitteiden saavuttamiseksi esitettiin maatilakohtaista neuvontaa, kiinteistökohtaisten jätevesijärjestelmien saneerausta sekä turvetuotannon vesienkäsittelyn tehostamista. Valuma-alueelle esitettiin myös ravinne- ja kiintoainekuormitusta pidättäviä rakenteita, kuten kosteikoita ja laskeutusaltaita. Lisäksi nostettiin esille valuma-alueella olevien pienten, rehevöityneiden järvien kunnostustarve järviin tulevan ulkoisen kuormituksen vähentämisen ohella.
Kunnostuksen organisointi
Hauhontaustan kyläyhdistys toteutti suunnittelutyön Linnaseutu ry:n Leader-hankkeena. Suunnittelutyö tilattiin kokonaan ostopalveluna ja suunnitelman laatijaksi kyläyhdistys valitsi Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistyksen. Ravinnekuormitusselvityksestä laadittiin myös Pro gradu –työ yhteistyössä Jyväskylän yliopiston ja Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) kanssa. Suunnitelman valmistumisen jälkeen Hauhonselän alueelle on perustettu Pro Hauhonselkä -yhdistys, joka pyrkii edistämään alueen vesiensuojelua.
Kustannukset
Hauhonselän ravinnekuormitusselvitys ja yleiskunnostussuunnitelma maksoi 15000 euroa. Työhön sisältyi poikkeuksellisen laaja vedenlaadun seurantaosio. Hauhontaustan kyläyhdistys sai suunnitelman teettämiseen 80 prosentin avustuksen Linnaseudun Leader-ryhmältä. Omarahoitus katettiin talkootyöllä ja jäsenmaksutuloilla.
Kalojen vapaata liikkumista rajoittavat rakenteet ovat yksi merkittävimmistä tekijöistä, jotka heikentävät kalojen elinmahdollisuuksia virtavesissä. Virtavesissä olevat nousuesteet estävät esimerkiksi kalojen siirtymästä alueelta pois, kun elinolosuhteet muuttuvat huonoiksi kuivuuden tai veden lämpötilan nousun takia. Nousuesteet ovat etenkin vaeltavien ja virtavesissä lisääntyvien lohikalojen merkittävin haitta luontaisen elinkierron toteutumiselle.
Parkanon Kylmänojan alaosassa oleva ainut kalojen nousueste poistettiin vuonna 2017 ja samassa yhteydessä toteutettiin kalataloudellinen kunnostus pohjavesivaikutteisessa purossa. Kunnostuksessa kolme rinnakkain asennettua vanhaa ja osittain sortunutta tierumpua korvattiin yhdellä suurella teräksisellä tierummulla. Vanhat tierummut oli asennettu siten, että rumpujen alapuolelle oli muodostunut kynnys, joka esti kalojen liikkumista. Tierummun uusimisen yhteydessä uoma kunnostettiin kalataloudellisesti tierummun ylä- ja alapuolelta. Alueelle muodostettiin taimenen lisääntymiseen soveltuvia soraikoita ja uomaa kivettiin kalojen suojapaikkojen muodostamiseksi.
Parkanon Kylmänojan tierumpu ennen kunnostusta.
Parkanon Kylmänojan tierumpu kunnostuksen jälkeen.
Kunnostuksen organisointi
Tierummun uusiminen ja alueen kalataloudellinen kunnostus tehtiin tiiviissä yhteistyössä vesialueen omistajan ja Parkanon kalastusalueen kanssa. Aleskylän osakaskunta ja Parkanon kalastusalue tukivat hanketta taloudellisesti sekä olivat toteuttamassa itse kunnostustoimia. Maa-alueen omistaja oli myös aktiivisesti toteuttamassa kunnostusta ja antoi mm. konetyöapua kunnostustoimien toteutuksessa. Nousuesteen poistamiseen saatiin avustusta Parkanon kaupungilta, Vuokon Luonnonsuojelusäätiöltä ja Pirkanmaan ELY-keskuksesta.
Kustannukset
Kustannuksia muodostui kohteen suunnittelusta ja esiselvityksistä sekä konetyöstä. Tierumpu maksoi yli 2 000 euroa. Lisäksi kustannuksia muodostui kivimateriaalista ja konetyöstä.
Hanhijoki on poikkeuksellinen vesistö Loimijoen alueella, sillä siellä esiintyy luontaisesti lisääntyvä taimenkanta. Taimenkanta tuli esille vuonna 2010, kun Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys (KVVY) toteutti Hanhijoella sähkökoekalastustutkimuksen. Hanhijoki saa osan vedestään Orikankaan pohjaveden muodostumisalueelta. Pohjavesien ansiosta Hanhijoen veden laatu on hyvää ja alhainen veden lämpötila on mahdollistanut taimenen säilymisen vesistössä. Taimenkannan löytymisen jälkeen Hanhijoen nykytila ja kunnostusmahdollisuudet arvioitiin virtavesi-inventoinnilla vuonna 2015.
Hanhijoen ylittävän tien silta uusittiin vuonna 2015. KVVY laati sillan rakentamisen alueelle kalataloudellinen suunnitelman. Sillan rakennustöiden loppuvaiheessa sillan alue kunnostettiin taimenen elinvaatimusten mukaisesti. Uoma kivettiin kalojen suojapaikkojen muodostamiseksi suurikokoisilla kivillä ja virta-alueen niska-alueelle rakennettiin taimenen lisääntymiselle soveltuva kutusoraikko. Uoman ranta-alueet verhoiltiin luonnonmukaisella pyöreillä kivillä.
Hanhijoki ennen sillan uusimista.
Hanhijoki sillan rakentamisen ja kalataloudellisen kunnostuksen jälkeen.
Hanhijoen kunnostusten vaikutuksia taimenen luontaiseen lisääntymiseen selvitettiin sähkökoekalastuksella vuonna 2016. Sähkökoekalastusten tuloksia voidaan pitää poikkeuksellisina, sillä kunnostetulta virta-alueen Lehtorannaksi nimetyltä koealalta saatiin saaliiksi peräti 21 kpl kesänvanhaa taimenen poikasta, jotka olivat syntyneet alueella kunnostustoimien jälkeen. Koealalta saatiin saaliiksi myös 8 vanhempaa taimenta, jotka olivat hakeutuneet kunnostetulle alueelle suotuisten elinympäristön ansiosta.
Sähkökoekalastuksen tulokset vuonna 2016.
Kunnostuksen organisointi
Hanhijoen sillan uusimisen yhteydessä toteutettu kalataloudellinen kunnostus toteutettiin tiiviissä yhteistyössä Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kalatalousviromaisen, sillan rakennustöistä vastaavan Destia Oy:n, koneurakoitsija Esakon Oy:n ja Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistyksen kanssa. Varsinais-Suomen ELY-keskus rahoitti kunnostuksen.
Kokemäen Pitkäjärven tila on muuttunut pitkällä aikavälillä huonompaan suuntaan. Rehevyys on lisääntynyt ja happitilanne on heikentynyt. Vedessä on esiintynyt ajoin myös sinilevää ja limalevääkin on todettu.
Vuoden 2013 loppupuolella Pitkäjärven pohjoisosaan asennettiin kaksi coolox-virrankehitintä ja niitä on käytetty joka talvi siitä lähtien. Virrankehittimillä saavutettiin Pitkäjärven pohjoispäässä koko vesimassan kattava hapellinen tila. Virrankehittimien aiheuttama sekoitus mursi normaalin lämpötilakerrosteisuuden nopeasti ja viilensi vettä tehokkaasti, jolloin hapenkulutus hidastui. Koska pohjalla oli runsaasti happea, aikaisemmin todettu sisäinen kuormitus estyi. Coolox-menetelmä soveltuu vain talviaikaiseen käyttöön ja Pitkäjärvelläkin kesäaikaiset happitalouden ongelmat jatkuvat edelleen.
Kunnostuksen organisointi
Kokemäen Pitkäjärven hapetus toteutetaan Kokemäen kaupungin toimesta. Hapetuksesta tiedotetaan paikallislehdessä ja rannoilla olevilla ilmoitustauluilla. Sula alue hapettimen ympärillä rajataan lippusiimalla ja avannosta on varoituskyltit myös rannalla. KVVY Tutkimus Oy seuraa Pitkäjärven vedenlaatua säännöllisesti hapetuksen tehokkuuden arvioimiseksi.
Kustannukset
KASCO virrankehittimet (2 kpl) maksoivat reilun 2000 euroa. Lisäksi tarvitiin kiinnitystarvikkeet laituriin ja vikavirtasuojalla varustettu sähköliittymä. Kustannukset maksoi Kokemäen kaupunki. Lisäksi kustannuksia tulee vedenlaatututkimuksista.
Forssan kaupungin Linikkalanlammi on tärkeä virkistyskäyttökohde. Lammen rannalla sijaitsee suosittu uimapaikka. Lammella on todettu happitalouden ongelmia tuulilta suojaisen sijainnin takia sekä myös siksi, että lampi on pinta-alaansa nähden syvä. Normaalisti järven vesi sekoittuu ja hapettuu keväisin ja syksyisin, mutta Linikkalanlammella nämä täyskierrot jäävät vaillinaisiksi tai jopa puuttuvat kokonaan. Tämä edesauttaa hapettomien olosuhteiden syntymistä. Hapettomissa oloissa alusveteen vapautuu pohjasedimentistä sisäisenä kuormituksena fosforia. Vaarana on, että kulkeutuessaan tuottavaan kerrokseen fosfori lisää vähitellen järvien rehevyyttä. Linikkalanlammin rehevyyden on todettu johtuvan osaksi myös valuma-alueelta tulevasta ravinnekuormituksesta.
Happitalouden parantamiseksi sekä sisäisen kuormituksen estämiseksi Linikkalanlammella aloitettiin Mixox-hapettimella vesimassan hapettaminen vuoden 1982 talvella. Hapetin oli käynnissä vaihtelevasti sen jälkeen. Vuoden 2000 syksyllä hapetin otettiin jälleen jatkuvaan talviseen käyttöön. Hapetuksella on pyritty varmistamaan, että järven koko vesimassa tuulettuu luontaisesti täyskiertojen aikana. Talviaikainen happitilanne on pysynyt syksyn 2000 jälkeen selvästi aiempaa parempana.
Kunnostuksen organisointi
Linikkalanlammen hapetuskierrätystä toteutetaan Forssan kaupungin toimesta. KVVY Tutkimus Oy seuraa Linikkalanlammen vedenlaatua säännöllisesti hapetuskierrätyksen tehokkuuden arvioimiseksi.
Kustannukset
Kustannuksia aiheutui Mixox-laitteiston hankinnasta sekä sen vuotuiset ylläpitokustannukset. Kustannukset maksoi Forssan kaupunki. Lisäksi kustannuksia tulee vedenlaatututkimuksista.
Tampereen Mikkolanlampeen johdettiin joulukuuhun 2013 saakka Kämmenniemen jätevedenpuhdistamon käsitellyt jätevedet. Jätevedenpuhdistamon ympäristöluvassa edellytettiin lammen kunnostamista ennen jätevesien johtamista vallinneeseen tilaan ja siksi Mikkolanlammelle on tehty kunnostussuunnitelma. Yhtenä kunnostustoimenpiteenä lammella tehdään suunnitelman mukaisesti vesikasvien niittoa ja juurakoiden poistoa. Lammella tullaan tekemään lisäksi kemiallista kunnostusta sekä lisäämään veden vaihtuvuutta lasku-uomaa avaamalla. Niittoa ja juurakoiden poistoa on tehty vuosina 2015 ja 2017 ja 2018. Toimenpiteen tavoitteena on poistaa hajotessaan happea kuluttavaa kasvimateriaalia. Pyrkimyksenä on estää veden muodostumista hapettomaksi, joka aikaan saa lammella sisäistä kuormitusta.
Tampereen Mikkolanlammella juurakoiden jyrsintään käytetty laite.
Kunnostuksen organisointi
Mikkolanlammen kunnostuksesta vastaa ympäristöluvan mukaisesti Tampereen Vesi Liikelaitos. Kunnostussuunnitelman on laatinut KVVY ja niiton ja juurakoiden poiston suoritti IMH-tekniikka.
Toimenpiteestä tehtiin Pirkanmaan Ely-keskukselle niittoilmoitus, johon liitettiin mukaan niittosuunnitelma. Lisäksi vesialueen omistajilta pyydettiin kirjallinen suostumus toimenpiteen suorittamisesta. Toimenpiteen työnaikaisten vesistövaikutusten tarkkailun teki KVVY Tutkimus Oy Tampereen Vesi Liikelaitoksen toimeksiannosta.
Kustannukset
Toimenpiteen kustannukset olivat noin 15000 €/a. Lisäksi kustannuksia tuli vedenlaadun tutkimuksista. Kustannukset maksoi Tampereen Vesi Liikelaitos.
Vähäjärvi on Pirkkalan kuntakeskuksessa sijaitseva pieni (0,2 km2) järvi, jonka virkistyskäyttöarvo on suuri. Sisäisen kuormituksen on todettu ylläpitävän järven rehevyyttä ja sen vähentämiseksi järvi on käsitelty alumiinikloridilla vuosina 2016 ja 2017. Tarvittavan alumiinikloridin määrä laskettiin laboratoriossa tehtyjen kokeiden perusteella. Vuonna 2016 annos oli 50 g PAX XL100/m3 ja vuonna 2017 70 g PAX XL100/m3.
Ensimmäisen kemikalointikerran jälkeen syksyllä 2016 fosforipitoisuus väheni kolmasosaan eli rehevien vesien tasolta karujen vesien tasolle. Talven kuluessa fosforipitoisuus kohosi hiljalleen ja saavutti alkukesällä kemikalointia edeltäneen tason. Kesän kuluessa fosforipitoisuus kääntyi taas laskuun ja asettui lievästi rehevien vesien tasolle. Kemikalointi päätettiin uusia syksyllä 2017 hiukan isommalla kemikaalimäärällä tehokkaamman lopputuloksen saavuttamiseksi. Lähtötilanne oli parempi kuin vuotta aiemmin, sillä fosforipitoisuus oli noin puolet pienempi kuin syksyllä 2017. Kemikaloinnin myötä fosforipitoisuus putosi seitsemäsosaan lähtötilanteesta eli karuille vesille ominaiseksi. Vesi myös kirkastui humusaineiden saostumisen myötä. Syksyn edetessä fosforipitoisuus kohosi lievästi rehevien vesien tasolle. Kemikaloinnin tuloksellisuuden pysyvyyttä seurataan tulevina vuosina vedenlaatututkimuksin.
Kunnostuksen organisointi
Vähäjärven kemiallinen kunnostus tehtiin Pirkkalan kunnan tilauksesta. Kunnostuksen suunnittelusta vastasi KVVY ja kemikaalin levityksen hoiti Ympäristö Ojansuut Oy. Kunnostukselle haettiin suostumukset vesialueen omistajilta ja ELY-keskukselta sekä ympäristö- että kalatalouspuolelta. Ennen kunnostusta järvellä suoritettiin verkkokoekalastus ja pohjaeläinnäytteenotto. Toimenpiteen jälkeen seurataan veden kemiallisen laadun muutosta ja vaikutuksia kalastoon ja pohjaeläimiin.
Kustannukset
Toimenpiteen suunnittelu maksoi noin 600–1000 €, kemikaalin levitys ja kemikaalit noin 20000 €/a. Lisäksi kustannuksia tuli vedenlaadun, kalaston ja pohjaeläimien tutkimuksista. Kustannukset maksoi Pirkkalan kunta.
