Kun päätös järven kunnostamisesta on tehty, on aika asettaa tavoitteet kunnostukselle ja tehdä toimintasuunnitelma. Suunnitelmaa tehtäessä olisi hyvä huomioida laajasti eri intressiryhmien (mm. maanviljelijät, virkistyskäyttäjät, kalastajat ja lintuharrastajat) toiveet ja tarpeet, jotta kunnostuksen eteenpäin vieminen etenisi jouheasti. Aloituskeskusteluiden jälkeen nimetään hankkeelle ydinporukka ja sovitaan, minkä toimijan nimissä (esim. kyläyhdistys tai osakaskunta) hanketta viedään eteenpäin vai perustetaanko kunnostusta varten uusi yhdistys. Esimerkiksi hankerahoituksia voi hakea vain rekisteröity yhdistys tai muu oikeustoimikelpoinen toimija.
Heti järjestäytymisen jälkeen kannattaa perustaa hankkeelle kotisivut tai facebook-ryhmä. Avoin ja aktiivinen tiedottaminen on yksi onnistuneen kunnostusprosessin kulmakiviä. Prosessin eri vaiheissa tarvitaan valtava määrä tietoa, talkootunteja, rahoitusta ja lupia. Mitä varhaisemmassa vaiheessa kunnostusprosessin aloittaminen tuodaan esiin, sitä helpompi eri tahoja on siihen saada sitoutumaan. Myös paikallislehdelle kannattaa laittaa säännöllisesti tietoa asioiden etenemisestä.
